Selfiekeppi (Floridalainen broileri osa 4)

Montako selfietä voi ottaa yhdelle pienellä lomareissulla? Ajettiin Orlandosta pariksi päiväksi Tampaan ja sieltä Naplesiin oikein viideksi päiväksi. Sinä ajanjaksona kuvasin nämä julkaisukelpoiset selfiet: Jussy ajaa -selfie, saliselfie, jätskiselfie, dinerselfie, herutusselfie, Captiva Beach -selfie, Ybor City -selfie, tukka hulmuaa avoautossa -selfie, Naples Pier -selfie, tennisselfie ja Tampa Bay lätkämatsi -selfie. Ja vielä ilman keppiä, jollainen oli monella muulla turistilla käytössä. HUH! Ei puhuta niistä julkaisukelvottomista selfieistä mitään..

 

 

 

 

Alunperin olin aivan innoissani Tampasta ja varsinkin lätkämatsista! Eka NHL-matsi ikinä katsomosta käsin. Jotenkin tässä kohden reissua oli päällä pieni väsymys taikka jokin, sillä en juuri tykännyt Tampasta. Mielikuvaksi jäi vaisu, kolkko kaupunki. Hotellissa oli lutikoita yök. Aamupala oli entistäkin surkeampaa. Kierreltiin Tampan kuuluisinta nähtävyyttä, vanhaa Ybor Cityä ja se oli ihan mukavanoloinen paikka. Tutkailtiin baareja, ruokapaikkoja ja käsintehtyjä sikareita. Illalla olisi varmasti olltu pare meininki, kun city olisi ollut täynnä ihmisiä.

Lätkämatsi itsessään oli hyvä; peli vauhdikasta ja tilannerikasta. Koin suuren pettymyksen matsin tunnelmassa. Halli oli melkein täynnä ja ihmiset istuivat tuppisuina kädet taskussa huokaillen maalipaikkoja. Ei näin pojat! Lisää kannustusta ja kotijoukkue olisi ollut aivan liekeissä! Jos menet katsomaan peliä Tampassa ja olut maistuu, niin ota mukaan passi. Eurooppalainen ajokortti ei kelpaa henkilötodistukseksi tässä hallissa ja jäät istumaan kuivin suin. Toki jos olet näin hurmaava, kuin me, saatat saada puhuttua itsellesi yläkerran myyjättäriltä oluen tai kaksi. Mutta hyss siitä..

 

 

 

Naplesissa meillä oli ensimmäinen varsinainen lomaosio tälllä matkalla. Ei kiire mihinkään, ei tekemistä eikä suunnitelmia. Meksikonlahden rannat tarjosivatkin meille parastaan heti ensimmäisenä iltana. Mieletön auringonlasku.

 

Hotellihuoneelta oli liukovi suoraan altaalle, jota ympäröi omatekoinen viidakko. Oli karppia, liskoa, opossumia ja saksalaisia. Istuinkin monet päivät altaalla katsomassa Netflixistä leffaa tai lukemassa poreammeessa. MM!

Jos pitäisi nyt ammattia vaihtaa, niin mulla olisi ehdotus. Alan rantapummiksi, joka kuvailee lintuja rannalla. Tai rantapummiksi, joka kuvailee laitureita. Tai jopa lintuja laiturilla. Ylioppinut rantapummi!

 

 

 

 

Se talvinen tarina

Tänään aamulla heräsin omaan tämän talven pakkasennätykseen ja kaiholla muistelin Floridan rantoja. Toki rakastan talvea, lunta, pientä viimaa ja poskipäiden nipistelyä. Nyt vaan pakkanen tuntuu tekevän pahaa ihan luissa asti. HYRR!

 

 

 

Koitan vilusta huolimatta ottaa kaiken irti vallitsevasta talvisäästä. Lunta ja lumisadetta! Vaikka taivaalta satelee vähän, niin ei tarvitse koiraa pestä joka lenkin jälkeen. Karvakuonokin tykkää, kun lumi peittää turhat hajut ja narttujen sekä pupujen jäljitys on niin helppoa! Kuono menee syvällä hangessa ja tuhisee, kun lunta menee sieraimeen. Löydettiin kasa talviomenoitakin, kun seikkailtiin Luolavuorella. Viuh joku pyöräilijäkin ajoi jäistä rataa pitkin alas. Nipsu ei arvosta pyörää yhtään; tätänkin pomppivaa pelleä olis pitänyt päästä kurittamaan, kun häkkyrän selkään uskaltautuu.

 

Ihana joulu on takana. Paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, herkkuja, lahjoja ja rauhallista olemista. Himosilakkaa! Mun joulun uusi herkku! Netti näyttää olevan täynnä ohjeita, esim tällainen vaiktutaa hyvältä. Mun syömässä versiossa oli pippureiden sijaan pelkästään rosepippuria. Juustoja, kinkkua ja riisipuuroa. Käytiin Nipsun kanssa jakamassa rakkautta Sandy-mammalle ja Amanda-hepalle. Jouluiloa on niin helppo jakaa, kun vähän karvakuonoa rapsuttaa ja antaa porkkanaa.

Palataan taas blogin merkeissä, kunhan sulan tästä syväjäästä!

Joulutunnelmaa!

Joululaulut soimaan, mieli rauhoittumaan ja olo kiitolliseksi. Sika uunista. Sinappihuntu, joka suomen kielen kaunein sana. Veitsen teroitus ja ohuita herkullisia siivuja. Muutama joulutorttu viereen ja kuusen alle syömään. Siitä on joulu tehty. Rauhallista joulua kaikille lukijoille!

Universal Studios (Floridalainen broileri osa 3)

Puolet lukijoista huokaa, kun taas tulee matkapäivitystä. Voimia veljet, puolessa välissä ollaan! Tai riippuu toki siitäkin, että mitä jaksan kirjoitella. Voimia Siika! Tämän päivän juttu keskittyy Orlandoon ja kertoo tasan yhdestä päivästä. Oli synkkä ja myrskyinen yö Suomessa. Orlandossa oli Thanksgiving Day, aurinkoa ja +27 astetta lämpöä. Kiitosta kaikille ja kalkkunaa myös. Me jätettiin kalkkunat muille ja suunnattiin yhteen reissun pääkohteista eli Universal Studiosille. Jälkikäteen ajatellen olisi päiväksi voinut valita jonkun muunkin, koska kiitospäivä on teemapuiston kiireisimpiä päiviä joulun jälkeen. Netistä löytyy erilaisia kalentereita, joista päivän kävijämäärät voi tarkistaa etukäteen.

Itse teemapuisto on jo matkustuksen arvoinen. Aivan huikea, suorastaan mahtava päivä! Puisto jakaantuu kahtia; me käytiin ensin Universal Studiosin puolella, sitten ruokatauko ja tämän jälkeen Island of adventures -puistoon. Kiireisiä päiviä varten myydään ohituslippuja, joilla pääsee pitkien jonojen ohi. Me ei noita lippuja otettu, vaan seurattiin etukäteen laadittua suunnitelmaa. Oltiin valittu molemmista puistoista muutama kohde, joihin ainakin mennään ja heti sisäänpääsyn jälkeen mentiinkin ihmettelemään Transformessia. Silloin jono oli vielä noin 20 minuuttia, kun jo hetken päästä oli tunnin verran. Puisto tarjoaa nykypuhelimelle sovelluksen, josta kunkin kohteen reaaliaikaisen jonon voi tarkistaa. Se olikin ehdoton apu. Kun valitut kohteet oltiin käyty, siirryttiin käyttämään single riders -jonoja, joissa jonotusaika on huomattavasti lyhyempi. Vastineeksi sut laitetaan johonkin kärryyn, mistä puuttuu yksi tai kaksi tyyppiä eli kaveria tulee siinä kohtaa ikävä.

Transformers <3 En juuri osaa keksiä huvipuistolaitetta, joka pääsisi vertailussa edes lähelle vaikuttavuudessa ja upeudessa. Laitteessa mentiin autossa mukaan elokuvaan, suorastaan syöksyttiin keskelle toimintaa! Muumion paluu otti enemmän vatsan pohjaan, kun kärry syöksyi pimeässä korkeuksiin. Jos innostuit, niin Youtubesta löytyy varmasti videopätkää näistä.

Huvipuiston sisällä on käytännössä pieni kaupunki: on kauppaa, ravintolaa, pubia, hotellia, kauppaa, jne. Jokainen ajelu päättyy siihen, että poistut teemakaupan läpi ja ostat tietenkin kaikkea jännää muumiokamaa matkamuistoksi.

Työkaveri kyseli tissikuvien perään ja annoin palaa koko rahan edestä. Naikkosen ilme kertoo olennaisen! Simpsonit ja Moe's. MMMM olutta! Jussy pitelee baaria pystyssä, kunnes taas ollaan tanssikunnossa ja mennään Krustylandiin. Puitteen oli ihan mielettömät hei! Vai ketä voi sanoa käyneensä Moe'ssa juomassa?

 

Puistojen välissä on kätevästi Hard Rock Cafe. Vakuumiin pakattua Mick Jaggeria, tulista pulled porkkia Teksasista ja Long island ice tea. Tai kaksi. Rokki soi, palvelu on huikeaa ja ruoka hyvää tai oikeastaan koko reissun TOP3:n joukossa. Ehdoton taukopaikka.

 

Mulle puistojen kiinnostavin juttu oli Harry Potterit. Normipuiston puolella on Viistokuja, josta saa ostaa taikasauvaa, nenäverenvuotonougattia tai karata Harryn kanssa Irvetasta. Island of adventures -puolla pyöritään Tylyahossa ja lennetään läpi Tylypahkan. Loppuu adjektiivit tässä kohden, kun pitäiis kuvailla fiiliksiä. Huikea, mahtava, mieletön. Jotain sen tyylistä. Meidän puistoreissu oli vain päivän mittainen, mutta tekemistä olisi varmasti ollut kahdeksikin. Tai pikapassilla päiväksi, jos haluaa kiertää kaikki kohteet. Me suunnattiin pimeyden tullessa kiertämään puistojen suulla olevia juottoloita ja siitä sitten hotellille uneksimaan ja keräämään voimia Black Fridayn alennusmyyntien alkua varten.