maanantai 24. helmikuuta 2014

Muumipappa kuvasi Muumilaakson kauneimmat näkymät

Kuten ehkä olettekin jo huomanneet, niin mun jutut lähtee usein liikkeelle jostain aasinsillasta. Tälläkertaa Muumilaakson sillasta. Jossain Muumilaakson tarinassa Pappa meinaa osallistua kuvakilpaan ja alkaa etsimään kameraansa. Käy ilmi, että kameran osista on rakenneltu kaikenlaista.tarviketta taloon. Linssi on ollut muumipeikon suurennuslasissa, samettinen peitekangas Mamman viittana ja palkeet Muumimamman palkeissa :D Jännästi sama sana! Sitten kamera viimein saadaan kasattua ja Papparainen räpsii kauneimmat maisemakuvat kilpailuun. Viimeisenä kuvana otetaan ylivaloittunut perhepotretti, joka lopulta voittaa kuvakilpailun ja näin syntyy legenda Muumilaakson valkoisista kallioista. Kannattaa tsekkaa tarina jostain, jos loppu jäi kiinnostamaan.

Mulla on aivan sama juttu, kuin Papalla. Vehkeet on levällään ja aika vanhat. Tykkään tosi paljon kuvata kaikenlaista jännää, mutta laatu kärsii eniten laitteiston vajaavaisuudesta. Toki käyttäjässäkin on vikaa. Pääosan kuvista otan nykyään Samsung Galaxy S3:lla, koska puhelin nyt on aina mukana. Hyvässä valaistuksessa sillä saakin ihan mukiinmentävää tulosta aikaan. Heti, kun valo meneee vähän hämärän puolelle, niin laatu suorastaan romahtaa. Hieman oon myös tehnyt vertailua eri puhelimien välillä ja täytyy sanoa, että Applen tuotteet tuottavat huomattavasti parempaa laatua juuri näissä olosuhteissa. Nokian laitteita en suostu edes miettimään, koska inho kyseistä merkkiä kohtaan on nykyään niin suuri. Löytyy multa myös pokkari, jota kannan mukanani erilaisiin tapahtumiin. Ostin nelisen vuotta sitten Panasonic DMC-TZ3:sen mallikappaleena erittäin hyvään hintaan ja sen kanssa saakin jo jotain parempaa tulosta aikaiseksi. Kameran elinkaari tuntuu lähestyvän loppuaan, sillä objektiivi surisee pahaenteisesti ja prosessorikin raksuttaa entistä kauemmin. Tämä johtunee siitä, että kamera on nähnyt monenlaiset bileet ja festarit, saanut kestettäväkseen hiekkaa ja sadetta.

 
 
 
  
 
 
 
Uuh siinä aiempia taiteellisia otoksia. Jatkoa varten herää parikin kysymystä: voiskos kuvaa muutakin kuin Nipsua ja millä välineellä? Onko järkevää hankkia kunnon järjestelmäkamera, jota sitten vaalii kuin Klonkku aarrettaan? Entä valitakko siinä tapauksessa sellainen suuri järkkäri vai noita uusia kompakteja malleja, joita mm Samsung tarjoaa? Bileet voisi hoitaa jatkossa tuolla nykysellä pokkarilla, ainakin niin kauan kun se on hengissä. Vai panostaakko puhelimeen, jossa on kunnon kamera? Puhelin on kuitenkin helpoimmin saatavilla, kun tulee himo kuvata. Sitten törmäsin tähän Sonyn DS-QX10/100 kameamallistoon.


Todella näppärä järjestelmä, jos oikeasti toimii. Ei olisi edes puhelinyksilöriippuvainen, koska toimii sekä Androidilla et iOS:llä. Hinta on kuitenkin aika suolainen, koska halvempi 10 maksaa Amazonissa 200 $ ja kalliimpi 500 $. Sillä rahalla saakin jo ihan pätevän järkkärinkin. Siispä mitä pitäisi tehdä?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti