Liityin eilen siihen muodikkaaseen joukkoon ihmisiä, joka on käynyt suppaamassa ja selvinnyt hengissä. Okei, liioittelua tuo hengenlähtö. Ennemminkin näin: joukkoon ihmisiä, joka nautti siitä suunnattomasti! Alkuun näytti siltä, että kelit osuivat kohdalleen. +30 astetta ja ei pilveäkään taivaalla. Ajatus kellumisesta merellä ns. surffilaudan päällä hitaasti eteenpäinmeloen tuntui liiankin upealta. Siihen vielä lisättynä pari aurinkoista egomeitsietä eri asennoissa laudan päällä. Ai että!
Totuus ei ollut ihan niin aurinkoinen. Keli oli toki huikea, mutta myös aika tuulinen. Kamerakin vietiin lukkojen taakse jo ennen aloittamista, sillä kyseessä oli alkeiskurssi ja molemmat ohjaajat tulivat mukaan merelle ja näin rannalle ei voinut tavaroita jättää. Mietin kotona, että ottaiskos vanhan kameran mukaan ja antaa sen kastua jos niikseen tulee. Akku oli kuitenkin lopussa ja sekin jäi himaan. Se niistä meitsieistä.
Alkeiskurssi piti sisällään tekniikan opetuksen ja pienen retken Muumimaailman ympäri. Lähtöpaikkana oli Naantalin kylpylän ranta. Ohjaajat pitivät nopean setin liikkumisista ja melan kanssa touhuamisesta, jonka jälkeen lauta kainaloon ja juostiin mereen kuten Baywatchissa. Laudan päälle polvilleen ja melomaan eteenpäin. "Tämähän on helppoa" ajatteli Siika. Sitten edessa oli ylösnousemus. Ai että miten ihanaa! Jalat tutisi ja tärisi, kun Siika pelkäsi kaatuvansa joka suuntaan. Otti aikansa oppia luottamaan siihen, että ei tämä helposti kaadu ja vaikka kaatuukin, niin vettä se vaan on.
Suppaus osoittautui lopulta tosi hauskaksi, mutta myös raskaaksi lajiksi. Alkuosa matkasta mentiin vastatuuleen ja sai meloa todella voimakkaasti, että pääsin eteenpäin. Oman jännän lisän toi aallokko, joka sivulta tullessaan pisti mun laudan heilumaan todella ällöttävästi :D Olin muutenkin kurssin priimus, sillä olin ainut laudalta pudonnut. Muumimaailman laiturin kohdalla aallot tulivat takaviistosta, jolloin niitä ei oikein nähnyt. Yksi suurempi aalto tarttui laudan eviin ja pyyhkäisi vielä laudan takaosan ylikin. Siinä Siika hetken meinasi mennä selälleen ja korjasi asentoa liikaa eteenpäin. Tuloksena kaunis sukellus vatsalleen veteen ja laiturilla ollut pariskunta hörähti nauramaan. Ihanaa tuoda muille iloa! Onneksi se kamera siis jäi kotiin. Hetken kelluin meressä pelastusliviit päällä. Sitten kaivoin aurinkolasit taskusta ja ne silmille. Sitten vaan takaisin laudalle ja uudestaan pystyyn.
Kurssin hintaan sisältyy yksi lisävuokraus, jolloin kyllä otan nuo puuttuvat egoselfiet. Ja niitä varten vähän lisää rusketustakin, ettei oli ihan kalpea poika kuvissa. Salillakin ehtii käymään, että on lihaa esiteltävänä. Niin ja Nipsu seikkaili suppauksen aikaan aivan jossain muualla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti