Youtubesta, hyvää päivää

Morjensta taloon ja tupaan! Maailma on tehty meitä varten ja se tuntuu pyörivän huolimatta siitä, että Siika pyristelee vastaan. Taas on perjantai. Viikko duunia ja treeniä takana. Nipsukin on ollut syysleirillä sunnuntaista lähtien ja mulla on jo kova ikävä. Tässä mä seison kaipausta rinnassa. Ei siis auta. Aika kuluu teen mä mitä vaan.

Jokin on tästä huolimatta pysyvää. Mulla on duunikaveri Jussy, joka on ystävä jo lukioajoilta. Ollaan melkeinpä parisuhteessa; aina löytyy jotain lässytettävää, jota sitten jaetaan chatissa. Kerran pari viikossa lounastetaan yhdessä. Kummallakin valtaisa rakkaus ruokaan. Jussy ottaa esille päivittäin pyllimakkaran. Tuon maankauhean makkaran, jota seitsemän veljestä himoitsi istuessaan kivellä häriltä suojassa. Mmmm pyllimakkaraa. Reseptiä ei ole antaa, mutta makkarassa on possun mahalaukkua, lihaa, ryynejä ja sipulia. AI ETTÄ ON YOUTUBEA!

Tässä mun viime aikojen sapuskat, jotka on kehdannut kuvata. Yllä broilerin jauhelihan herkullinen maku on piilotettuu voimakkaan curryn taakse. Cashew-pähkinää, chiliä, sinapinsiementä, currya, kurkumaa, kookoskermaa, purjoa ja porkkanaa. Koristeeksi papuja.

Tällä viikolla paistoin banaania palautumisruuaksi salin jälkeen. Hieman fariinisokeria, kanelia ja kaardemummaa lautaselle. Pyöritellään banaanipuolikkaita seoksessa ja paistetaan Putin-voissa. Nautitaan marjojen ja turkkilaisen jogurtin kanssa.

 

Kun muut kärsivät sunnuntaiaamuna krapulasta, nousin minä tekemään lihaperunasoselaatikkoa. Tuota kotiäitien rakastamaa einestä, jolla saa muksun syömään edes jotain. Kahden tunnin aherrus ja maku oikeastaan sama, kuin äitien tekemässä eineksessä. Ainut ero toki se, että E-koodeja mun tuotoksessa 0 kpl. Jälkikäteen mietittynä toi huusi kylkeensä puolukkasurvosta/hilloa.

Mihin Siikan youtube suuntautuu seuraavaksi? Tekisi kauheesti mieli tehdä itse makkaraa. Pitäisi vaan hankkia jostain lihamylly ja sitten metsästää suolta makkaran ympärille. Makkara on selkeästi pidemmän aikavälin projekti. Mielessä on myös savustettujen kalaleipästen teko niin, että tarjoilu on mahdollisimman näyttävää. Käytännössä siis savustan yhden leivän ja tarjoan suoraan savun kera. Näette sitten! Aivan varmasti teen talven aikana kalakeittoa niin, että tarjoilukulho on peitetty voitaikinalla ja paistettu uunissa. Syödään siis samalla keittoa ja sitä peittävää taikinaa. Kahdesti olen syönyt Pärnussa paikallisten suosimassa ravintolassa voitaikinalla peitetettyä katkarapukasaria ja on ollut aivan taivaallista. Saan tulevana sunnuntaina kurpitsan tai pari ja niistä loihdin herkkua. Mmm mausteista paahdettua kurpitsaa, josta teen risottoa. Vesi oikeen herahti kielelle. Sunnuntaihin siis!